25.8.2016

Syyte ja vastaus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Syytteen mukaan A oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön siten, että hän oli muun muassa koskettelemalla tai halaamalla ja sähköpostin välityksellä tehnyt kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle, tekoaikana 12-vuotiaalle X:lle, seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä.

A oli toiminut X:n äidinkielen ja fysiikan opettajana. Lisäksi A oli antanut X:lle tukiopetusta matematiikassa.

A oli pyytänyt X:ää jäämään koulun jälkeen luokkaan, kehunut häntä monin eri tavoin, syötävän kauniiksi, ehdottanut tapaamista ja halaamista. A oli koulussa ainakin kahdesti ottanut X:n syliinsä istumaan sekä halannut häntä muutamia kertoja.

Sähköpostiviesteissään A oli kuvaillut kiintymystään ja suhdettaan X:ään, hänen kauneuttaan monin erilaisin ilmauksin ja haluaan rutistaa ja halata häntä. Hän oli myös ilmaissut sähköpostiviesteissään, ettei näistä asioista parane kertoa kenellekään.

Syytteen mukaan A:n menettelyä oli pidettävä törkeänä ottaen huomioon se, että hän oli rakentanut erityisen luottamussuhteen oppilaaseen ja tehnyt tämän erityisen riippuvaiseksi itsestään kertomalla X:n ja muiden oppilaiden koenumeroista ja muista opettajan arvioista. Hän oli ilmaissut X:lle, että tämä oli hänen luotto-oppilaansa ja "number one". A:n menettely oli ollut erityisen nöyryyttävää, ottaen huomioon hänen asemansa opettajana ja hänen tapansa saattaa X itsestään riippuvaiseksi. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

A kiisti syyllistyneensä menettelyllään törkeään tai perusmuotoiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Käräjäoikeuden tuomio 5.9.2014

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli opettajana halannut muutamia kertoja X:ää, X oli kerran istunut A:n polvella, A oli tässä tilanteessa sipaissut X:n poskea ja että A oli kehunut X:n ulkonäköä.

Käräjäoikeus katsoi, että halaamisessa, polvella istumisessa ja poskelle sipaisussa ei ollut ollut kysymys seksuaalisesta teosta. A:n viestit eivät olleet seksuaalisväritteisiä saati seksuaalisesti olennaisia. Viesteihin voitiin sanamuotojensa puolesta kohdistaa arvostelua, mutta oli uskottavaa, että kehumiset olivat liittyneet X:n itsetunnon vahvistamiseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Kirsti Rudanko ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 2.6.2015

Syyttäjä ja X valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että A tuomitaan syytteen mukaisesti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hovioikeus katsoi, että tekoaikana 50 - 51 -vuotias A oli toukokuussa 2012 koskettelemalla, halaamalla ja sähköpostiviestejä lähettämällä tehnyt 12-vuotiaalle X:lle seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. A oli kehunut asianomistajaa syytteessä kuvatuin tavoin sekä ehdottamissaan tapaamisissa ottanut tämän kerran polvelleen istumaan ja halannut tätä muutamia kertoja. A oli näin menettelemällä syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Hovioikeus totesi A:n X:lle lähettämien sähköpostiviestien viitanneen siihen, että nimenomaan A oli ollut aloitteellinen ja halukas halaamaan X:ää ja pitämään tätä sylissään. A:n koskettelujen väitettyä seksuaalisesti olennaista luonnetta ei voitu arvioida ottamatta huomioon muuta A:n ja X:n välistä kanssakäymistä ja sen luonnetta.

Hovioikeus katsoi, että A:n menettelyn motiivina oli saattanut olla hänen väittäminsä tavoin X:n tukeminen tämän kokeman epäasiallisen käytöksen johdosta. Toisaalta A:n pyrkimys pitää yhteydenpitonsa ja muu kanssakäymisensä salassa ilman mitään järkevää selitystä viittasi siihen, että A oli käyttänyt X:n koulunkäyntiin liittyneitä ongelmia vain verukkeena oikeuttaakseen menettelynsä ja että A oli ymmärtänyt toimintansa oikeudettoman luonteen.

A:n ei ollut väitettykään kosketelleen X:n sukupuolielimiä tai muita seksuaalisesti erityisen herkkiä kohtia, eikä hän ollut myöskään esimerkiksi suudellut X:ää. Vaikka A olikin sähköpostiviesteissään kehunut X:n ulkonäköä, hän ei ollut kuitenkaan suoraan viitannut seksuaaliseen kanssakäymiseen. Yksittäin ja erillisinä arvioituina A:n toimien ei siten voitu katsoa olleen siinä määrin seksuaalisesti merkityksellisiä, että kyse olisi ilman muuta seksuaalisesti olennaisista teoista. Hovioikeus katsoi, ettei vastaavaa johtopäätöstä voitu kuitenkaan tehdä, kun tilannetta tarkasteltiin kokonaisuutena ottaen huomioon erityisesti se, että kyse oli ollut opettajan peruskoulun viidettä vuosiluokkaa suorittaneeseen oppilaaseen kohdistamista teoista. Halaaminen ja koskettelu, jotka toisenlaisessa asiayhteydessä saattoivat olla sinänsä soveliaita, näyttäytyivät täysin toisessa valossa, kun huomiota kiinnitettiin sähköpostiviestien sisältöön ja lähetysaikoihin; viestit oli lähetetty pääasiassa iltaisin tai koulun vapaapäivinä.

A oli käyttänyt sähköpostiviesteissä ilmaisuja, jotka viittasivat pikemminkin rakkaussuhteeseen kuin opettajan ja 12-vuotiaan alakoulun oppilaan väliseen asialliseen yhteydenpitoon. Kokonaisuutena arvioiden A:n menettelystä muodostui tekokokonaisuus, joka oli seksuaalisesti olennainen ja omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti halaamisen, koskettelun ja sähköpostiviestien lähettämisen osalta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön.

A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa X:lle huomioon ottaen hänen asemansa peruskoulun viidettä vuosiluokkaa suorittaneen X:n opettajana, jota kohtaan X oli perustellusti tuntenut erityistä luottamusta. Vaikka rikoslain 20 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan c-alakohdan ankaroittamisperuste soveltui, hovioikeus katsoi, ettei lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Seksuaaliset teot eivät olleet olleet lajissaan erityisen vakavia, vaan luonteeltaan ja vahingollisuudeltaan tässä suhteessa verraten lieviä.

Hovioikeus tuomitsi A:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Antti Vaittinen, Tuula Keltikangas ja Pasi Vihla.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Hovioikeus on katsonut A:n syyllistyneen 1. ja 31.5.2012 välisenä aikana lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. A oli toiminut sanottuna aikana 12-vuotiaan X:n äidinkielen ja fysiikan opettajana. Hovioikeuden mukaan A oli koskettelemalla, halaamalla ja sähköpostiviestejä lähettämällä tehnyt X:lle seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. A oli kehunut asianomistajaa syytteessä kuvatuin tavoin sekä ehdottamissaan tapaamisissa ottanut tämän kerran polvelleen ja halannut tätä muutamia kertoja. Syytteen mukaan A oli sähköpostiviesteissään kehunut X:ää ja tämän kauneutta monin eri tavoin sekä kuvaillut kiintymystään ja suhdettaan X:n ja haluaan rutistaa ja halata häntä.

2. Korkeimman oikeuden arvioitavana on A:n valituksen johdosta, onko hän hovioikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

3. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan rikoslain 20 luvun 6  §:n 1 momentin mukaan muun muassa se, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. Rikoksesta on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

4. Seksuaalinen teko on määritelty rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentissa. Sen mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

5. Kesäkuun alkuun vuonna 2011 asti voimassa olleen rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentin (563/1998) määritelmäsäännöksen mukaan seksuaaliselta teolta edellytettiin kohdassa 4 todettujen tunnusmerkistötekijöiden lisäksi sitä, että teolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä. Tuon lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 6/1997 vp s. 189) on todettu, että muun muassa tekijän ja teon kohteena olevan henkilön iällä ja keskinäisellä suhteella on vaikutusta siihen, millaista tekoa voidaan pitää seksuaalisesti olennaisena tai ylipäänsä seksuaalisena. Esimerkiksi vanhempien lapseensa kohdistamat hellyydenosoitukset eivät ole yleensä yhtälailla seksuaalisesti virittyneitä kuin samanikäisten vastaavanlaiset koskettelut. Usein teon seksuaalisuus on sidoksissa teko-olosuhteisiin. Teko, joka toisissa olosuhteissa tähtää seksuaaliseen tyydytykseen, saattaa joissakin olosuhteissa olla epäseksuaalinen.

6. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan säännöksen tunnusmerkistön osalta on sanotussa hallituksen esityksessä todettu (s. 181), että lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sinänsä sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaan. Seksuaalisesti olennaisena voidaan yleensä pitää sellaista koskettelemista, joka kohdistuu sukupuolielimiin tai muihin seksuaalisesti erityisen herkkiin kohtiin. Seksuaalinen olennaisuus vaihtelee myös lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden johdosta. Pienellä lapsella seksuaalisesti olennainen koskettelu edellyttänee yleensä sukupuolielimiin kohdistuvaa tekoa, mutta lähempänä sukukypsyyttä olevalle lapselle voi myös muunlainen koskettelu olla seksuaalisesti olennainen.

7. Voimassa olevan lain (540/2011) säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 282/2010 vp s. 109 - 110) on puolestaan lausuttu, että pykälään tehtävä muutos - seksuaalisen kiihotuksen tai tyydytyksen tavoittelua koskevan edellytyksen poistaminen - tarkoittaisi sitä, että teon seksuaalinen olennaisuus arvioitaisiin objektiivisesti ulkonaisesti havaittavista seikoista lähtien. Tämä ei välttämättä tarkoita merkittävää muutosta oikeustilaan, jonka ongelmiksi oli kuitenkin arvioitu liiallisen huomion kiinnittäminen tekijän tavoitteeseen ja tämän tavoitteen toteennäyttämisen vaikeus. Eräitä tekotapoja voidaan pitää luonteeltaan seksuaalisesti olennaisina tekijän tarkoitusperistä riippumatta. Tällaisina on hallituksen esityksessä nostettu oikeuskäytännön perusteella esiin kielisuudelmien antaminen lapselle, sormen työntäminen lapsen peräaukkoon ja sukupuolielinten alueelle kohdistuva koskettelu. Määritelmässä tarkoitettua olennaisuutta arvioitaessa merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa teko tapahtuu. Tämä liittyy hallituksen esityksen mukaan määritelmässä mainittuihin teko-olosuhteisiin. Määritelmän kannalta olennaista on kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon kaikki säännöksessä mainitut seikat eli tekijä, teon kohde ja teko-olosuhteet.

8. Eduskunnan lakivaliokunta on mietinnössään (LaVM 43/2010 vp s. 9) korostanut, ettei seksuaalista tarkoitusta koskevan edellytyksen poistaminen merkitse sitä, että teon seksuaalisesti olennaista luonnetta arvioitaisiin korostetusti uhrin näkökulmasta, vaan uhrin lisäksi on otettava huomioon tekijä ja teko-olosuhteet. Muutoksen tavoitteena on selventää sitä, että teon seksuaalinen olennaisuus tulee arvioida objektiivisin perustein. Tekijän tarkoitus ei kuitenkaan ole vastedeskään merkityksetön sen vuoksi, että se tulee ottaa huomioon rikoslain 3 luvun 6 §:ssä edellytettyä tahallisuutta arvioitaessa.

A:n menettelystä esitetty selvitys

9. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että A ja X olivat A:n ehdotuksista ja pyynnöistä päätyneet useita kertoja samaan luokkahuoneeseen. Näissä yhteyksissä he olivat halanneet muutaman kerran ja kerran X oli istunut A:n polvella.

10. Lisäksi A oli 4. ja 31.5.2012 välisenä aikana lähettänyt X:lle yhteensä 14 sähköpostiviestiä pääosin iltaisin tai koulun vapaapäivinä. Viesteistä seitsemän oli ajoittunut 25. ja 31.5.2012 väliselle ajalle, jolloin koulun lukuvuosi oli ollut päättymässä ja jona ajankohtana X oli edellä todetuin tavoin istunut A:n polvella. X oli vastannut viesteihin.

11. A:n ja X:n viestittely oli koskenut pääosin koulunkäyntiin liittyviä asioita. A:n viestit olivat kuitenkin osaksi olleet varsin henkilökohtaisia. A oli viesteissään kehunut X:n ulkonäköä ja korostanut tämän erityisasemaa ja merkitystä muun muassa seuraavin ilmaisuin:

- "Kiitos, että olet olemassa [asianomistajan etunimi]. Olet ollut mulle tänä lukuvuotena, varsinkin tänä keväänä oikea aarre. (Niin kuin luotto-oppilaan kuuluukin : D ) -Sorry, että vasta keväällä olen sen kunnolla älynnyt, kuinka hienoja mahtava tyyppi olet. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... :D :D :D" (12.5.2012)

- "Niin meillähän oli se iso juttu ...mitä osaluokasta karehtii, tai ainakin on karehtinut :D :D" (18.5.2012)

- "By the way, olit tänään 'syötävän kaunis...... ' Ihan oikeesti.;) Vielä, kun kielikin pelasi....;)" (25.5.2012)

- "Olet kaunis tyttö [asianomistajan etunimi], hymyily ja kielen näyttö lisää kauneuttasi ja olen aina ihaillut hiuksiasi. Tänään olit hieman meikannut, et tarvitse sitä, vaikka se hiukan lisääkin tyylikkyyttä. Älä nyt hämmenny, vaikka tällä tavalla kirjoitankin. Äläkä siitä, että sanoin 'syötävän’ kauniiksi, ne ovat vain faktoja, mitä niitä tosiasioita turhaan kiertelemään. :D :) :) Olen aina arvostanut kauneutta sekä myös sisäistä kauneutta, oli sitten kyseessä nuori tai vanhempi. :)" (26.5.2012)

- "Teidän luokassa sinä olet tietenkin kruunamaton kuningatar, yksi ylitse muiden. Lempioppilas, vailla vertaa, hymyilevä, kieltä näyttävä [asianomistajan etunimi]. ;) :) :D Olet ihana näky, no älä hämmenny." (26.5.2012)

- "Muista aina, että meidän väliset keskustelut ovat luottamuksellisia molemmin päin. Niistä ei parane kertoa kenellekään. Meillähän on se iso suhdekin :D. […] Kun olet syötävän kaunis, niin ei kai haittaa, vaikka vähän haukkaisinkin. :D :D ja vielä rutistaisin päälle. ;D :D Olethan mun hali-[muunnos asianomistajan etunimestä]." (27.5.2012)

- "Olet niin hellyttävä näky, kun näytät kieltä, tai kun hymyilet. Siinä meikäläinen sulla heti, ja tekee mieli tulla heti ottaa syliin ja halaamaan.:) :D :) - - Olet ollut mulle loppukeväänä tosi tärkeä - et törkeä - vaan tärkeä. Et arvaakaan kuinka tärkeä.... toivon, sydänmenin pohjasta, että "iso suhteemme" ja syvä ystävyytemme saa jatkua. :):) Mun täytyy saada jatkaa täällä....tulee muuten niin kova ikävä sua, jos olen muualla." (31.5.2012)

12. A oli viitannut viesteissään hänen ja X:n välisiin tapaamisiin ja niihin liittyneeseen halaamiseen seuraavasti:

- "Haluaisin sun kanssa vaihtaa face-to-face pari sanaa matikan kokeen virheistä." (26.5.2012)

- "-voin kertoa sulle yhden jutun, mutta vaan face-to-face asiana. Lupaan olla sua ruttaamatta, ainakaan liikaa.:D vaikka mieli tekeekin vähän rutistaa sua.:D;D" (27.5.2012)

- "Teillä loppuu huomenna kai yhden kieppeissä - mulla 13.45, miten olisi face-to-face…nammm…:)ja rutistus…:)" (29.5.2012)

"Olen iloinen koulumenestyksestäsi… ansaitset jälleen halin - käy välissä kotona…tai kirjastossa ja tuu mukamas hakeen jotain koulusta……koulussa ramppaa joku koko ajan hakemassa jotain ja olen ollut aukomassa ovia joka päivä. Sitten pääset katsomaan mua…tai sitten vähän myöhemmin vaikka 15 kuinka vaan sun kuvioihin sopii." (29.5.2012)

13. Lisäksi A oli viesteissään käsitellyt X:n ja muiden oppilaiden koulumenestystä ja suoritusten arviointiperusteita sekä viitannut mahdollisuuksiinsa käyttää harkintavaltaansa oppisuoritusten arvioinnissa X:n toivomusten mukaisesti. Viesteistä ilmeni myös, että A oli antanut X:lle etukäteen matematiikan koetehtävän sen vuoksi, että piti X:ää "ainutkertaisena tyyppinä". Viestissään 27.5.2012, jossa A oli kehottanut olemaan kertomatta keskusteluista kenellekään, A oli todennut, että "jos äitisi ihmettelee koetta, sano että olet alkanut paremmin ymmärtämään matikkaa". Vielä A oli viesteissään käsitellyt vireillä ollutta viranhakumenettelyä ja mahdollisuuksiaan jatkaa koulun palveluksessa kevätlukukauden jälkeen.

14. A on hovioikeudessa selittänyt, että hänen huomionsa ja menettelynsä taustalla oli X:n joutuminen luokkansa eräiden muiden oppilaiden taholta kiusatuksi. A:n tarkoituksena oli ollut osoittaa myötätuntoa ja kohottaa X:n itsetuntoa sekä parantaa tämän koulumenestystä matematiikassa, jossa tällä oli ollut vaikeuksia.

15. X on hovioikeudessa puolestaan kertonut, että koulussa oli ollut vähäistä, hänen normaaliksi luonnehtimaansa kiusaamista, mutta X:llä ei ollut ollut tarvetta saada tukea tai apua tästä syystä, eikä hän ollut sellaista A:lta pyytänyt. X oli aluksi ajatellut puheet heidän välisestään "isosta suhteesta" vitsailuksi, mutta vähitellen puheiden jatkuminen oli tuntunut erikoiselta. X on kertonut kokeneensa A:n häneen kohdistaman huomion lopulta ahdistavana ja pelottavana.

Yhteenveto ja Korkeimman oikeuden arviointi

16. A:n sähköpostiviestit ovat sinänsä koskeneet pääosin koulunkäyntiin liittyviä asioita. A on toisaalta useissa viesteissään puhutellut X:ää eri hellittelynimillä ja kehunut tämän ulkonäköä sanavalinnoin, jotka eivät kuulu opettajan ja oppilaan väliseen tavanomaiseen viestintään. Viestit, jotka ovat olleet suurelta osalta sisällöltään korostuneen henkilökohtaisia, viittaavat siihen, että A on ollut kiinnostunut X:stä muutoinkin kuin opettajana.

17. A on käsitellyt viesteissään myös muiden oppilaiden suoritusten arviointeja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, ja niistä ilmenee lisäksi, että A on ilmaissut X:lle erään matematiikan kokeen kysymykset etukäteen. Ilmeistä on, että A on ymmärtänyt viimeksi mainitun menettelynsä sopimattomuuden, koska hän on muun ohella sanottua matematiikan kokeessa auttamista koskevassa viestissään muistuttanut keskustelujen molemminpuolisesta luottamuksellisuudesta ja siitä, "ettei niistä parane kertoa kellekään".

18. A:n toiminnan motiivina on hovioikeuden toteamin tavoin voinut aluksi olla X:n tukeminen koulutoverien häneen kohdistaman häirinnän vuoksi. Sähköpostiviestittely X:lle on kuitenkin edennyt henkilökohtaisuudessaan sellaiselle tasolle, ettei siinä voida enää katsoa olleen kysymys opettajan ja 12-vuotiaan oppilaan välisestä asiallisesta yhteydenpidosta ja tarkoituksesta kohottaa oppilaan itsetuntoa ja osoittaa tälle myötätuntoa.

19. Arvioitavana tässä asiassa on kuitenkin yksinomaan se, onko A:n X:ään kohdistamia menettelyjä pidettävä rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisena tekona. Tätä kysymystä on arvioitava objektiivisin perustein, ottaen huomioon tekijä, teon kohteena oleva henkilö ja teko-olosuhteet kokonaisuutena.

20. A:n viestit ovat edellä todetuin tavoin olleet korostuneen henkilökohtaisia ja hän on käyttänyt niissä ilmaisuja, jotka eivät kuulu opettajan ja oppilaan väliseen kanssakäymiseen. Viesteissä ei kuitenkaan ole tuotu esiin sukupuolielämään tai seksuaalisuuteen liittyviä seikkoja. Viestit eivät ole olleet myöskään sävyltään seksuaalisia tai seksuaalisväritteisiä, eikä niissä ole vihjattu tämänluonteisiin seikkoihin. Pelkästään sitä, että A on viesteissään ilmaissut halunsa rutistaa tai halata X:ää, ei näissä olosuhteissa voida pitää seksuaalisesti olennaisena. Tällaiseen arvioon ei anna aihetta sekään, että osa viesteistä on lähetetty ilta- tai loma-aikaan ja yksi viikonloppuna aamuyön aikaan.

21. A:n niistä viesteistä, joissa hän on ilmaissut halunsa tavata X:n kahden kesken ja halata tätä, voidaan toisaalta päätellä, että A on ollut aloitteellinen ainakin eräissä tilanteissa, jotka ovat johtaneet halaamisiin ja kerran siihen, että X on istunut A:n polvella. A:n koskettelut näissä tilanteissa eivät kuitenkaan ole kohdistuneet seksuaalisesti merkityksellisille alueille. Tilanteisiin ei ole edes väitetty liittyneen seksuaalissävyisiä puheita, eikä asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella niiden voitaisiin päätellä olleen seksuaalisesti virittyneitä. A:n menettelyä näissä tilanteissa ei siten voida pitää seksuaalisesti olennaisena, vaikka huomioon otetaan A:n sanotut sähköpostiviestit. Se seikka, että opettajan 12-vuotiaalle oppilaalleen osoittamien viestien sanamuotoihin ja sisältöön voidaan muista syistä kohdistaa arvostelua, kuten A on itsekin todennut, ei muuta tätä arviota.

22. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että hovioikeuden A:n syyksi lukemaa menettelyä ei ole perusteltua pitää kokonaisuutenakaan arvioiden rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisena. Koska syytteessä tarkoitettu lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö ei tältä osin täyty, ei asiassa ole tarpeen lausua siitä, onko A:n menettely ollut tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla omiaan vahingoittamaan X:n kehitystä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylätään. A vapautetaan hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Jukka Sippo, Jarmo Littunen ja Päivi Hirvelä. Esittelijä Teemu Vanhanen.